Muun muassa Reutersin mukaan EU-parlamentin raha- ja talousvaliokunta olisi suosittanut neuvostolle kahta nimeä: Latvian Martins Kazaksia ja Portugalin Mario Centenoa. Molemmat ovat Rehnin tapaan maidensa keskuspankkien johtajia.

Valiokunnan koordinaattorit haastattelivat keskiviikkona Rehnin ja viisi muuta ehdolla olevaa miestä. Vasemmistoryhmän edustaja, europarlamentaarikko Jussi Saramo (vas.) kommentoi medioiden julkaisemaa tietoa sanomalla, että myös muille ehdokkaille löytyi kannatusta.

- Oli myös muita ehdokkaita, jotka saivat paljon kannatusta, mutta eivät aivan riittävästi, esimerkiksi suomalaisia kiinnostava Olli Rehn. Itse olisin mielelläni nähnyt Rehninkin jatkossa, Saramo sanoo STT:lle.

VALIOKUNNAN koordinaattorit edustavat parlamentin kahdeksaa poliittista ryhmää. Haastattelut tehtiin Saramon mukaan poikkeuksellisesti etänä yllättävän ehdokasryntäyksen vuoksi.

Parlamentin näkemystä edustavat koordinaattorit esittävät Saramon mukaan vastaavissa tapauksissa yleensä yhden nimen, jonka toivovat tulevan valituksi.

- Aiemmin käytännössä neuvosto on aina noudattanut sitä meidän esitystä, Saramo sanoo.

Joskus poliitikot ovat kuitenkin päätyneet esittämään useampaa nimeä, jotka on laitettu paremmuusjärjestykseen.

ITSE haastattelut kestivät vajaan tunnin, jonka aluksi jokainen ehdokas piti alustuspuheenvuoron. Tämän jälkeen jokaisella paikalla olleella koordinaattorilla oli minuutti aikaa esittää kysymyksiä, joihin ehdokas sai vastata parin minuutin ajan kysyjää kohden.

Haastatteluissa käsiteltiin Saramon mukaan laajalti rahapolitiikkaa ja keskuspankkien toimintamekanismeja.

- Tärkeintä on rahapolitiikan laaja ymmärrys. Sitten näkemyseroja voi olla esimerkiksi siinä, millä välineillä inflaatiota vastaan tulisi taistella.

Saramo pitää kiinnostavana kysymyksenä myös sitä, mihin asioihin rahapolitiikalla ylipäänsä voi vaikuttaa.

- Kun nyt tämä viime kertainen suuri inflaatio johtui Venäjän sodasta ja pakotteista, niin voiko siihen edes rahapolitiikalla vaikuttaa, jos hinnat nousevat välttämättömyyshyödykkeen tarjonnan äkillisen supistumisen takia, Saramo pohtii.

Hän sanoo itse nostaneensa esille kysymyksen siitä, miten EKP:n tulisi suhtautua ilmastonmuutokseen.

- Tiedämme, että ilmastonmuutos on sekä mahdollisesti joidenkin kriisien kautta mutta myös rakenteellisesti haaste sekä raha- että finanssipolitiikalle. Mitä keskuspankin pitää tehdä tässä vaiheessa ja mihin sen pitää varautua?

Kysymys on Saramon mukaan tärkeä, koska ilmastonmuutos asettaa paineita esimerkiksi ruoan hinnalle ja vakuutusjärjestelmän kestävyydelle.

Tämän lisäksi hän kertoi kysyneensä näkemyksiä liittyen digitaaliseen euroon ja rahapoliittiseen suvereniteettiin sekä vakaavaluutta stablecoiniin.

Kaisu Suopanki/STT